Terve!

Jaan täällä sivustolla ajankohtaista asiaa omista politiikkatouhuistani.

Yhteiskunnan kulmakivi on hyvinvoiva lapsiperhe

KD:n valtuustoryhmän mielipidekirjoitus Kouvolan sanomissa 26.10.2023:

Liisa Varjola kirjoitti Kouvolan sanomissa 22.10. hyvän mielipidekirjoituksen otsikolla: ¨Minulle lapsen itku on elämän ja toivon ääni.” Me Kristillisdemokraattien valtuustoryhmässä olemme samaa mieltä. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on äärimmäisen tärkeää ja jos valtiontalous edellyttää säästöjä, tulisi lapsiperheet olla yksi viimeisimmistä kohteista, mihin leikkuri iskee.

Varjola ihmettelee kirjoituksessaan, että Kristillisdemokraatit ovat siunanneet [työttömyysturvatuen] lapsikorotuksen poiston. KD on ollut mukana hallitusohjelman laatimisessa ja yhtenä hallituksen tavoitteena on kehittää työttömyysturvaa kannustavammaksi. Hallitusohjelman mukaisesti työttömyysturvasta poistuvat rahat kuitenkin uudelleen kohdennetaan lapsiperheille. Hallitusohjelmassa lapsiperheiden aseman parantaminen on kokonaisuutena huomioitu monella tapaa.

Hallitus haluaa edistää yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä ja laatii väestöpoliittisen selonteon, jossa tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työn ja perheen yhteensovittamista sekä tahattomasti lapsettomien tilannetta. Selonteossa etsitään toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat positiivisesti syntyvyyteen. Selonteossa huomioidaan erityisesti pikkulapsiperheiden, yksinhuoltajien, opiskelijaperheiden ja monilapsisten perheiden erityishaasteet.

Lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan nostamalla alle kolmevuotiaiden lapsilisää, lisäämällä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta, kehittämällä opiskelijoiden huoltajakorotusta ja korottamalla lapsilisää monilapsisille perheille.

Syntyvyyden tason nostaminen on tärkeää niin meillä Kouvolassa kuin valtakunnallisestikin. Päätösten lapsivaikutuksista onkin tärkeä huolehtia, kun päätämme marraskuussa Kouvolan 2024 talousarvioista ja säästötoimenpiteistä. Niin kuin Liisa Varjola kirjoitti, lapsen itku on elämän ja toivon ääni. Me allekirjoittaneet tiedämme sen erittäin hyvin yhteensä 21 lapsen vanhempina ja 15 lapsen isovanhempina.

KD:n valtuustoryhmä
Tiina Hämäläinen, Johanna Pyötsiä, Vesa Vainio, Tero Suutari, Esa Niemelä, Susanna Rasimus

 

 

Ajatuksia uuteen vuoteen Kouvolan ja valtakunnan näkökulmasta

Inflaatio, sote-palvelut, Nato, eduskuntavaalilupaukset; mm. näistä käydään varmasti kovaa vääntöä uutissivustojen kommenttikentissä alkaneen vuoden aikana. Poliittisella kentällä haasteita riittää, mutta ne ovat selätettävissä ja seassa voi nähdä positiivisiakin pilkahduksia.

Yhteiskunnan kulmakivet kuten turvallisuus, terveys, energia ja varautuminen ovat nousseet koronan ja Ukrainan sodan myötä valokeilaan. Huomion kääntäminen pitkästä aikaa perusasioihin on mielestäni tervehenkistä, vaikka taustalla ovat toki vakavat tekijät.

Turvallisuuspolitiikassa Nato-jäsenyys on mielenkiintoinen kysymys ja siitä voi seurata Kouvolalle myönteisiäkin vaikutuksia esimerkiksi työllisyyden kannalta, kunhan ollaan hereillä.

Valtion velka oli 2022 loppupuolella noin 140 miljardia ja Kouvolan lainakanta 2022 tilinpäätösennusteessa reilu 330 miljoonaa. Ajattelen, että nyt olisi löydettävä säästöjä, haettava uutta tulovirtaa ja investoitava harkiten, jotta saadaan talous aisoihin niin valtion kuin Kouvolankin kohdalla.

Kouvola on perustamassa säästötyöryhmää. Toivon, että työryhmän esityksiin suhtaudutaan vakavasti ja niitä toteutetaan. Juustohöyläys ei toimi, vaan tarvitaan uusia, rohkeitakin avauksia. Jostain pitää myös luopua. Suorien säästöjen lisäksi tarkastelussa on tärkeä huomioida vaikutukset mm. työllisyyteen ja verotuloihin, paikallisiin yrityksiin, valtionosuuksiin, huoltovarmuuteen ja elinvoimaisuuteen. Ulkoistaminen ja yhtiöittäminen ovat olleet kasvava buumi. Uskallan veikata, että osa valtion ja kaupunkien ulkoistetuista toiminnoista olisi järkevämpi hoitaa itse. Ehkä työryhmä voisi sohaista tätäkin näkökulmaa.

Vuoden alussa aloittivat uudet hyvinvointialueet. Rahojen riittävyys on sielläkin tiukilla. Säästöjä pitäisi löytää, mutta palvelutaso ei saisi kärsiä. Ongelman juurisyy on mielestäni hyvinvointialueiden rahoituksessa, jonka lakisääteiset laskentaperiaatteet olisi syytä tarkastella uudelleen ja ottaa paremmin huomioon alueelliset erityispiirteet. Tilastokeskuksen mukaan Kymenlaaksossa sairastetaan keskimääräistä enemmän ja se näkyy väistämättä kustannuksissa.

Kuluttajahintojen nousu aiheuttaa tänä vuonna painetta meidän jokaisen henkilökohtaiselle taloudelle.  Positiivista on, että työttömyysaste on Kouvolassa pienimmillään vuoden 2008 jälkeen, joten moni pysyy pinnalla. Ei kuitenkaan kaikki, joten nyt tarvitaan arvovalintoja sen suhteen, mihin rahaa käytetään. Yhteiskunnan on tärkeä pitää huolta heikoimmassa asemassa olevistaan.

Hyvää uutta vuotta toivottaen,

Esa Niemelä

 

Hieman eri muodossa sepostus löytyy myös KS:n mielipidepalstalta: